015 Uusi aamu

Disorder	Your Score
Major Depression:	High
Dysthymia:	Moderate
Bipolar Disorder:	Very High
Cyclothymia:	High
Seasonal Affective Disorder:	High
Postpartum Depression:	N/A
Take the Depression Test

Teinpä sitten tuollaisen. Heittää kaksisuuntaista, mutta se ja epävakaa välillä ilmenee aika samoin, mikä siis saattaa selittää tuloksen.

Aamupaino on 62,1 kg, eli siinä nyt sitten lähtöpiste. Tartteen jostain nyt taas vihkon jonne kirjaan ylös syömisiäni niin pysyn jotenkin kärryillä. Keskustaan suunta siis tänään, saa siinä samassa liikuntaakin. Illalla uusi päivitys miten päivä on sujunut.

014 Joulu on takana, elämä edessä ?

Tuntuu että alan hajota. Että minne kaikki on kadonneet, ne jotka ovat sanoneet että heille voi aina puhua. Tai no, ehkä nyt itse alan tajuta sitten että ei kukaan voi aina. Mutta ettei ole enää sellaista psykpolikontaktiakaan. Ei enää.

Tekee mieli viiltää, ja haluan laihtua. Kuvotan itseäni suunnattomasti, monellakin eri tavalla. Ja jos on erittäin paskaa tuuria niin olen paksunakin. Koska hetken mielijohteet ei ole oikein hyvä juttu aina. Ei ainakaan jos ne johtaa siihen että harrastan seksiä täysin tuntemattoman miehen kanssa. No, nyt on sekin hoidettu pois alta ja miehet eivät enää kiinnosta ja kaikki on hyvin.

Aamulla herään, katson painon ja aloitan alusta. Laitan kodin kuntoon, tutkin kaapit ylimääräisistä asioista. Vien roskat, vien tavaroita varastoon. Suunnittelen mitä saan syödä. Mitä saan tehdä. Ja mitä en.

Aloitan alusta.

013 Ankea aamu

Heräsin väsyneenä, aamupaino oli 62,0 kg eli liikaa ja keittiön pöydällä oli kaksi pullaa, mutta ei ollut kauaa. Kuvotus. Eilenkin söin ihan liikaa. Pitää tsempata.

Haluan painaa enintään 55kg 22.2.2013 mennessä. Että mahtuisin nätteihin vaatteisiin. En sano että pitäisin enemmän peilikuvastani kuin nyt, koska vääristymiä tapahtuu.

012 Tappelu metrossa

Tuntemattomat nuoret nujakoi metrossa keskenään. Tuijotin kiinnostuneena ja samalla älysin että miuakin on varmaan tuijotettu samoin. Silloin kun olen viillellyt metrossa, bussissa, junassa tai ratikassa. En muista tarkalleen mutta olen vähintään kolmessa niistä viiltänyt, enkä aina edes ole sitä pahemmin piilotellut. Silloin joskus muinoin.

Mutta se viiltämisen himo joka näistä ajatuksista nousi, en ole hetkeen tuntenut sitä niin voimakkaasti. Hämmentävää, samalla pelottavaa, ja hieman surullistakin. Vaikka se tunne nousee siitä miten kaipaan sitä. Kaipaan viiltämistä, sitä kun katsoo verta, kun paketoi haavan, kuinka sitä kohtaa aristaa kun siitä painaa. Seurata kuinka haava paranee, repiä rupia irti. Sitä kun haava muuttuu punertavaksi arveksi.

Enkä tiedä kaipaanko vielä enemmän prosessia kun haava joudutaan tikkaamaan.

On surullista etten voi, tai saa, enää viiltää.

011 Taas yksi aamu

Olen taas alkanut katsomaan syömisteni perään, ja Neiti kuiskuttelee taas ties mitä, ja raja meidän välillä ei ole enää niin selvä.

Maailma tuntuu epätodelliselta jopa siinä määrin että hieman pelkään mitä teen, kun tapahtumat tuntuvat niin unelta ja joudun keskittymään kovasti kun uskottelen itselleni että kaikki on totta.

Heräsin taas viime yönä syömään pulllaa vaikka ei pitäisi. Hyi minä. En saanut edes otettua kunnon aamupainoa.

Mutta uusi päivä ja uudet haasteet. En luovuta. (koska haluan taas tuntea itseni kauniiksi ja saada sen hallinnantunteen, vaikkakin tiedän ettei se itsessään tee miusta onnellista)

010 Hukassa

"I don't care anymore if I let you down
I believe that I need to be free
I'm so used to my life with you around
 I don't know anymore the real me"

- Smile Empty Soul - Finding Myself

Tosiaan olen täysin eksyksissä ja hukassa itseni kanssa, tunteet vaihtelevat ilman syytä minkä huomaisin, ajatukset ja mielipiteet samaa rataa. Joko en jaksa välittää mistään tai tyhjyys on niin voimakas että se tukehduttaa. Tyhjiö sisälläni.

Tekee mieli viiltää ahmia ja silti haluaisin olla vain laihempi. Mutta ei se ahmimalla tapahdu. Ja sitten kun tiedän liian hyvin ettei kannata olla niin. Tiedän mutten välitä. Haluan vain tuntea jotakin. Täyttää sitä tyhjiötä jollakin, vaikkakin vain tilapäisesti, sen tiedän myös hyvin.

Tiedän liikaa, ymmärrän liikaa enkä lopulta ole mitään. Harkitsen vakavissani antavani Neidille vallan.

009 Monta kiloa myöhemmin

Huoh. Nyt olen enimmilläni painanut 66kg. Olen tavallaan pirun onnellinen siitä että olen menettänyt ruokahaluni nyt kun mie ja tärkein erottiin. Paino on alkanut tippumaan vauhdilla. Vielä 29.6. painoin 62,2kg ja aamulla vaaka näytti 59,8kg eli erittäin pitkästä aikaa alle 60kg.


Lihoin kiitos lyrican ja viiltelyn korvaavana tapana tulleen ahmimisen. Ahmiminen on nyt onneksi loppunut lähes täysin kun seronil nostettiin 60mg, reseptissä tosin lukee "mielialalääke ja bulimian hoitoon" enkä oikein älyä mistä ne on repineet tuon bulimian, en mie oksenna.